Ihmisen evoluutio on kestänyt miljoonia vuosia. Nykyisenkaltainen ruokavaliomme taas on muotoutunut vasta viimeisten vuosituhansien aikana. Evoluutio ei ole ehtinyt sopeutua näihin muutoksiin — geenimme elävät vielä kivikaudella.

Liikalihavuus seurausta ruokavaliosta

Useat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että viime vuosikymmeninä lisääntynyt liikalihavuus johtuu geeniperimämme ja ruokavaliomme välisestä ristiriidasta.

Kivikauden ihmisten elämä ei monessa suhteessa ollut erityisen miellyttävää. Ihmisten elinikä oli alhainen. Arki oli työlästä, eikä aikakautta varmastikaan voida pitää minkäänlaisena ihanteena.

Kuitenkin kivikauden ihminen oli hoikka. Hän ei myöskään kärsinyt nykyisistä elintasosairauksista. Sen vuoksi varsinkin Yhdysvalloissa erilaiset paleodieetit ovat nousseet suureen suosioon.

Paleodieetti perustuu varhaisen kivikauden ruokavalioon

Paleodieetti perustuu varhaisen kivikauden eli niinsanotun paleoliittisen kivikauden ruokavalioon. Tuolloin ihmiskunta eli metsästys- ja keräilykulttuurissa — maatalous ja maanviljelys syntyivät vasta nuoremmalla kivikaudella.

Paleodieettiin kannattaa sisällyttää kotimaisia marjoja ja sieniä.

Tutkijat ovat arvioineet, että metsästäjä-keräilijä-yhteisöjen ihmiset saivat yli puolet ravintonsa energiasta eläinkunnan tuotteista. Osuus vaihtelee kuitenkin maantieteellisen alueen mukaan: esimerkiksi eskimoiden ravinto koostuu lähes yksinomaan eläinkunnan tuotteista.

Trooppisilla alueilla eläinkunnan osuus ravinnosta oli todennäköisesti — ja on edelleen — tätä alhaisempi. Tällöin laskelmista saattaa jäädä huomioon esimerkiksi toukkien ja hyönteisten osuus — niistä kun ei jää arkeologeille löytöjä.

Kivikauden ravinto oli nykyistä laadukkaampaa

On arveltu, että kivikauden ravinto oli nykyistä laadukkaampaa. Riista sisälsi ihanteellisesssa suhteessa esimerkiksi ihmisen terveydelle välttämättömiä rasvahappoja.

Tehoruokintaan perustuvassa maataloudessa eläinten monipuolinen ruokavalio on korvattu luonnonoloja yksipuolisemmalla ravinnolla. Se näkyy myös lihan ravintoarvoissa.

Kivikauden ihmisen ruokavalioon kuului myös paljon nykyistä useampia kasveja. Vaikka nykyään meillekin tuodaan hedelmiä ja vihanneksia eri puolilta maailmaa, olisi meidänkin kotoisesta luonnostamme löydettävissä ravintoarvoltaan erinomaisia kasviksia.

Hiilihydraattien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti

Suurin ero nykyisessä ruokavaliossa ja paleoliittisen ajan ruokavaliossa piilee hiilihydraattien määrässä. Kivikaudella hiilihydraatteja ei juuri kuulunut ruokavalioon, koska viljaa ei vielä osattu viljellä.

Paleodieetti sisältääkin vain vähän hiilihydraatteja. Tavallisesti paleodieetit suosittelevat vain 30-90 gramman verran hiilihydraatteja päivässä.

Sen sijaan kasviksia saa syödä varsin vapaasti, kunhan esimerkiksi tärkkelyspitoinen peruna jätetään pois ruokavaliosta. Ainakaan fennopaleoliittiseen ruokavalioon peruna ei tietysti kuulu, perunaahan alettiin viljellä Suomessa vasta 1800-luvulla.

Paleodieetti sisältää vähärasvaista lihaa

Paleodieetti sisältää useimpien ohjeiden mukaan runsaasti vähärasvaista lihaa. Kivikauden ihmisten syömä liha oli nimittäin riistaa ja sellaisena varsin vähärasvaista.

Toisaalta joillakin alueilla on suosittu nimenomaan rasvaista lihaa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaanit suosivat erityisesti riistan rasvaisimpia osia. Tämä johti varmasti oletettua suurempaan tyydyttyneiden rasvojen merkitykseen koko ruokavalion kannalta.

Pelkästään riistan syöminen tulee useimmille suomalaisille liian kalliiksi. Jos harrastat metsästystä, saatat onnistua luomaan itsellesi tyylipuhtaan paleodieetin. Muussa tapauksessa sinun kannattaa varmasti suosia laadukasta luomulihaa. Se on todennäköisesti lähinnä aidon paleodieetin lihaa.

Paleodieettiin kannattaa sisällyttää runsaasti kotimaisia marjoja, sieniä ja kalaa. Itse kerätyt marjat tulevat edullisiksi ja ovat monella tapaa terveydelle hyväksi. Sienet täydentävät täydentävät mukavasti ruokavaliota. Kala tuo paitsi vaihtelua, myös elimistömme tarvitsemia omega-3-rasvahappoja.

Paleodieetin kritiikkiä

Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä paleodieetin historiallisesta todenmukaisuudesta. Useimmat kivikauden ruokavalion puolestapuhujathan esittävät paleodieetin hyvin lihapitoisena ruokavaliona. Kuitenkin useimpien tutkijoiden mukaan kivikauden ihmisten ruokavalio koostui varsinkin lämpimillä alueilla pitkälti kasvisruuasta.

Lihapitoiseen ruokavalioon liittyy myös terveydellisiä riskejä. Esimerkiksi paksusuolen syövän riski kasvaa merkittävästi, kun lihan osuus ruokavaliossa kasvaa. Syöpäjärjestöjen mukaan lihaa ja lihavalmisteita ei pitäisi syödä yli 300 grammaa viikossa — jo nyt keskiverto suomalainen syö puolitoista kiloa lihaa viikossa. Vähempikin varmasti riittäisi. Todennäköisesti tämäkin lihamäärä on jo huomattavasti suurempi, kuin mihin kivikauden ihmiset keskimäärin pääsivät.