Hyvät, pahat hiilarit

Hiilihydraatit ovat ihmiselle elintärkeitä. Useimmat meistä kuitenkin syövät hiilareita aivan liikaa.

Hiilihydraatit, tuttavallisemmin hiilarit, ovat viime vuosina olleet suuren keskustelun kohteena. Varsinkin vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajat näkevät hiilihydraatit lähes kaiken pahan alkuna ja juurena.

Kuitenkin hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet sisältävät runsaasti kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja.

Hiilareiden suosio kasvoi vuosikymmenien ajan

Siksi lääkärit, ravintsemustutkijat ja viranomaiset ovat vuosien ajan opastaneet myös suomalaisia omaksumaan vähärasvaisen ja hiilihydraattipitoisen ruokavalion.

Suomalaiset ovatkin omaksuneet opin varsin hyvin.

Tämän haittapuolena kuitenkin useimmat meistä syövät päivittäin aivan liikaa hiilihydraatteja. Varsinkin valkea leipä, leivonnaiset, keksit, kakut, pasta ja riisi ovat vallanneet ison osan päivittäisestä energiansaannistamme.

Ajatellaanpa vaikka pastaa. Vielä niinkin äskettäin kuin 80-luvulla tunnettiin lähestulkoon pelkästään spagetti ja makaroni. Nyt kauppojen hyllyt notkuvat farfalleja, pennejä, rigatoneja ja linguineja.

Vähävaraiset opiskelijat taas saattavat elää lähes yksinomaan nuudeleilla.

Ei ihme, että helposti keitettävä pasta ja valmiskastikkeet ovat nykysuomessa kenties suositumpia kuin keitetyt perunat.

Tämä ei koske pelkästään Suomea. Esimerkiksi Yhdysvalloissa syötiin vuonna 1970 henkeä kohden noin 60 kiloa viljatuotteita. Vuosituhannen taitteeseen mennessä määrä oli noussut jo 90 kiloon.
Valokuva: vehnäpelto.

Hyvät hiilarit on unohdettu

Valitettavasti samalla ns. hyvät hiilarit on unohdettu. Kokojyväviljasta ja rukiista on siirrytty suurelta osalta valkoiseen vehnäjauhoon.

Valkoinen vehnäjauho on hyvin pitkälle jalostettua. Alussa kokonaiset vehnänjyvät höyrytetään ja sen jälkeen niistä poistetaan leseet ja siemenvalkuainen.

Tämän jälkeen vehnästä poistetaan vielä vehnänalkio ja öljy, koska ne härskiintyvät liian nopeasti.

Näin kokojyvästä on saatu vehnäjauhoa, joka vielä valkaistaan ennen kaupan hyllylle päätymistä.

Ei ihme, että tuon käsittelyn jäljiltä valkoinen vehnäjauho ei enää ole ravitsemuksellisesti kehuttavaa.

Sama koskee tietysti valkoista riisiä, joka on usein esikäsitelty ja -kypsennetty ruoanlaiton nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi.

Pitkälle käsitellyt hiilarit eivät täytä vatsaa

Puhdistaminen ja jalostaminen helpottavat myös viljan sulamista ruansulatuksessamme: höttöinen ranskanleipä ei täytä vatsaamme kovin pitkään. Kunnon ruisleipä taas pitää nälkää aivan toisella tapaa.

Saman havaitsemme myös aamiaisella. Riisimurot ja corn flakesit läpäisevät nopeasti elimistömme — kunnon puuro pitää vatsan paljon pitempään täynnä.

Puuro ja ruisleipä sisältävät runsaasti kuituja, jotka täyttävät vatsamme sisältämättä juurikaan kaloreita.

Lisäksi ruoansulatuksemme joutuu työskentelemään kuitujen kimpussa paljon pidempään kuin puhdistetun vehnän kanssa.

Siksi laihduttajan kannattaakin suosia tummaa viljaa ja vähän käsiteltyjä hiilareita.

Vastaa

Onko sinulla aiheeseen liittyviä omia kokemuksia? Jaa kokemuksesi ja omat matkavinkkisi muiden iloksi!