Kevytkarppaus sijoittuu tiukan karppauksen ja virallisten ravitsemussuositusten välimaastoon. Kevytkarppaus painottaa hyviä rasvoja, valkoista lihaa ja kasviksia.
Kevytkarppaus eli LCHQ (Low carbohydrate, high quality) on saanut läntisessä naapurimaassamme suurta medianäkyvyyttä viime vuodesta alkaen.
Dieetin kehitti ravitsemustieteilijä Fredrik Paulún, joka rajasi tämän hiilaritietoisen ruokavalion hiilarimäärän 20 prosenttiin päivän energiasaannista.
Kevytkarppaaja saa siis syödä huomattavan paljon hiilareita verrattuna esimerkiksi perinteiseen Atkinsin dieettiin. Suomalaisittain kevytkarppaus luokitellaankin usein hyväkarppaukseksi.
Kevytkarppi välttelee viljaa ja valmisruokia
Kevytkarppaus suhtautuu hiilareihin ylipäänsä melko vapaamielisesti — kunhan jättää vehnän pois ruokavaliosta. Vehnäherkkujen sijaan saat syödä ohraa, kauraa ja ruista.
Edes vehnä ei kaikissa muodoissaan ole kiellettyä: ainakin durum-vehnästä tehty bulgur kuuluu sallittujen viljatuotteiden joukkoon.
Oikeastaan kevytkarppaus kieltää täysin ainoastaan valmisruoat.
Harkiten rasvaa, kalaa suosien
Monet karppaukseen epäluuloisesti suhtautuvat lääkärit antavat hyväksyntänsä hyväkarppaukselle. Tämä johtunee hyväkarppauksen varovaisesta suhtautumisesta voihin ja kovia rasvoja sisältävään lihaan.
Lihan sijaan kevytkarppi suosii kalaa proteiinin lähteenä. Varsinkin rasvaiset kalat ovat samalla hyvä myös rasvan lähde.
Kalan ja äyriäisten lisäksi kevytkarppaaja saa rasvaa esimerkiksi oliiviöljystä, avokadosta, pähkinästä ja rapsiöljystä.
Oletko kokeillut kevytkarppausta? Vai onko alakarppaus mielestäsi ainoa oikea karppaustapa?